Lämmintä Joulua ja teatraallista Uutta Vuotta 2014!

Niin on vain vanha vuosi päättymässä ja uusi vuosi tuokin mukanaan paljon mukavaa odotettavaa. Tuleva vuosi on Naantalin Teatteri Yhdistyksen juhlavuosi, sillä se täyttää 30 vuotta! Luvassa on siis erilaisia teatteriin liittyviä tapahtumia ja juhlallisuuksia. Vuoden vaihduttua ei ole myöskään kuin muutama kuukausi ennen kuin syksyllä aloitettujen näytelmien ensi-illat ja esityskaudet koittavat. Oletko jo varannut lippusi?

Naantalin Teatteri on rauhoittunut viettämään joululomaa ennen uuden vuoden kujeita. Koko teatteriväki haluaakin toivottaa teille kaikille oikein lämmintä ja iloista Joulua sekä mukavaa vuoden vaihdetta. Tervetuloa teatteriin ensi vuonna!

Ohessa on pieni jouluntoivotus-video Naantalin Teatterin nuorten ryhmältä. Enjoy!

T. Teatteri-tonttu

Kuvaus, kamera, KÄY!

Menneinä viikkoina Naantalin teatterin nuorten ryhmä on puuhannut kokoon pientä makupala-videota näytelmästään Kadonneen Kaulakorun arvoitus. Tämän niin sanotun teaser trailerin ovat käsikirjoittaneet ryhmästä Unna ja Milla. Kuvauskertoja oli kaksi, joista toinen oli itse teatterilla ja jälkimmäisessä ryhmä pääsi naantalilaiseen vanhaan kartanoon kuvailemaan autenttisessa ”linnamaisessa” ympäristössä.

Ensimmäisellä kerralla kuvattiin vain jonkin verran muutamia hahmoja ja ongelmia oli muun muassa tilan ja valaistuksen kanssa. Ryhmän käytössä olivat ammattimaiset laitteet ja pian ammattilaiseksi valmistuva Tuuli-kuvaaja. Teatterin lava vain paljastui varsin haasteelliseksi ympäristöksi, erityisesti äänentallentamisen kannalta. Jälkeenpäin tarkistaessa huomattiinkin, että ääniraidat olivat monilta osin rikkoutuneet johtuen lavan tyhjästä tilasta ja siitä aiheutuvasta kaikuhäiriöstä.

Tämä ei innokasta nuorten ryhmää kuitenkaan lannistunut ja ensimmäinen kuvauskerta otettiin harjoituksen kannalta. Toisella kerralla kuvaustilaksi saatiin aidompi ympäristö ja koko ryhmä pääsi paikalle kuvaamaan omia osiaan teaseria varten. Pieniä kuumottavia sydämentykytyksiä kuitenkin aiheutui ah-niin-ihanasta ammattilaiskamerasta, joka kesken kaiken jäätyi eikä suostunut enää menemään kunnolla päälle. Tilanne kuitenkin ohittui varsin pian ja kaikki materiaali saatiin illan lopuksi purkkiin.

Ryhmä käytti vanhan kartanon tilaa hyväkseen tehokkaasti ja kaikille hahmoille pyrittiin samaan hieman erilainen tausta, jotta lopputuloksesta tulisi visuaalisesti mielenkiintoinen. Huolimatta siitä, että hahmoilla oli lähinnä vain pieniä repliikkejä, kaikki heittäytyivät rooleihin yhtä innolla kuin teatterin lavallakin. Kuvaaminen itsessään on aina hieman hidasta, sillä usein sama kohtaus otetaan useaan kertaan, eri tyyleillä ja eri kuvakulmista. Lisäksi tekniset säädöt on saatava kuntoon ja esimerkiksi äänityslaitetta ei parane unohtaa laittaa päälle, tai lopullisesta trailerista saattaa tulla ennenkuulumaton mykkäfilmi.

Seuraavaksi projektissa käydäänkin editoinnin kimppuun. Tuuli-kuvaajalla on käytössää myös editointiohjelmistoja, joiden avulla palaset pistetään yhteen, lisätään tehosteet, musiikki ja voilà teaseri on valmis. Kuulostaako helpolta? No ei, ja ei se sitä olekaan.

Vaikka teaseri itsessään on varsin lyhyt, on sitä tehdessä pystynyt jo huomaamaan kuinka pikkutarkkaa työtä elokuvaaminen on. Aikaa kuluu käsikirjoittamiseen ja kuvakäsikirjoittamiseen, jossa jälkimmäisessä mietitään millaisissa kuvakulmissa kohtaukset kuvataan. Tämän lisäksi tulee kuvauspaikan järjestäminen ja kaikkien näyttelijöiden ja rekvisiitan paikalle saaminen. Myös itse kuvaaminen on haasteellista, valon ja taustan samoin kuin roolisuoritusten tulee loksahtaa kohdalleen. Kun materiaali on saatu purkkiin, tulee itse editointivaihe ja sen lisäksi vielä musiikin luominen traileriin, sillä tekijänoikeussyistä johtuen mitä tahansa musiikkia ei voi teaseriin laittaa.

Pienessä videossa on siis paljon työtä, mutta se on yhtä kaikki ollut hyvin innostava projekti. Ryhmä on sitä tehdessä päässyt kokeilemaan erilaista näyttelijäntyötä, ohjaustaitoja, äänittämistä ja valaistusta. Nyt jännityksellä odotetaan miten palasista saadaan koottua tasapainoinen, laadukas ja koukuttavat teaseri. Toistaiseksi vaikuttaa hyvältä ja meillä on toivottavasti pian esittää teille upea makupala tulevasta näytelmästämme!

Pysykää siis kuulolla ja oikein iloista adventtiaikaa kaikille!

P.S. Kuvat ovat ensimmäiseltä kuvauskerralta

Teksti ja kuvat: Unna Äkäslompolo 

 Laulajatar valmiina haastatteluun!

 Kameran ja äänen säätämistä

Kohtauksen hiontaa

Äänimies

Naantalin Teatterissa harjoitellaan uusia näytelmiä keväälle 2014!

Heipä hei kaikki teatterikuulumisista kiinnostuneet,

Naantalin Teatterin harjoituskausi on pyörähtänyt kunnolla käyntiin syksyisen teatteriviikonlopun jälkeen. Keväälle 2014 on valmistumassa kolme upeaa näytelmää innokkaiden työryhmien keskuudessa. Lasten ryhmä on valmistelemassa näytelmää Keinulauta, aikuiset tekevät Aleksis Kivestä kertovan Sydämeni Laulun ja nuorten ryhmä on lähtenyt ryhmälähtöisesti kokoamaan käsikirjoitusta seikkailunäytelmää Kadonnen kaulakorun arvoitus varten. Innoituksensa nuoret ovat saaneet muun muassa Tintti-sarjakuvista.

Tässä bloggauksessa kerron tarkemmin nuorten ryhmän harjoitusten tuloksista tähän asti.

Nuorten näytelmää ohjaa Teija Söderholm yhdessä Tarja Agianderin kanssa. Tämän vuotisessa ryhmässä on yhteensä kahdeksan 15–26 -vuotiasta nuorta näyttelijää. Harjoitukset alkoivat syyskuussa ja harjoituspäiviä on kaksi viikossa, perjantaina ja sunnuntaina.

Ryhmälähtöistä käsikirjoittamista lähdettiin kokeilemaan innokkaasti ja tähän asti näytelmä onkin saanut raamit jo toisen näytöksen alkuun asti. Innoituksena näytelmälle ovat toimineet sarjakuvat ja erityisesti klassiset Tintti-sarjakuvat, joista monet hahmoista ovat saaneet inspiraationsa.

Ideointiprosessiin kuului oleellisena osana sarjisten lukeminen ja niiden syväanalysointi. Seikkailuaiheisia sarjakuvia etsittiinkin lähipiireistä ja muutamia jopa ostettiin Turun Kirjamessuilta. Jokainen ryhmänjäsen sai kotiläksykseen lukea siis sarjiksia ja niiden pohjalta alettiin improvisoiden kehitellä mahdollisia roolihahmoja ja kohtauksia. Tekeminen oli yllättävänkin vaivatonta, alkukohtauksen ja juonenkäänteiden kehittely loksahti nopeasti kohdalleen ja ideointi on rönsyillyt lähtökohdasta moneen suuntaan. Teija-ohjaaja on toiminut kipparina, joka on erotellut parhaimmat ideoista juonen raameiksi. Tavoitteena on saada näytelmän kaari valmiiksi ja sen jälkeen työryhmä alkaa täyttää raameihin sisältöä.

Kaikki alkaa siitä, kun nuori sankari-reportteri löytää vahingossa salkun, josta löytyy kapteeni Hardrockin linnaan ja rouva Vastafioren koruihin liittyviä asiakirjoja. Herää kysymys, aikooko joku varastaa kuuluisan laulajattaren korut? Mistä roistot ovat saaneet pohjapiirustukset Kapteeni Hardrockin linnaan, jonne tämä uhkea laulaja on asettunut isännän vastusteluista huolimatta? Apunaan nokkelalla reportterilla on hajamielinen professori, viskiin mieltynyt kapteeni sekä kaksi törmäilyaltista konstaapelia. Linnaan ilmestyy myös vaarallista tulevaisuutta povaava ennustajaeukko, eikä aikaakaan kun korut ovat teillä tietymättömillä. Kuka on tämän kaiken takana? Onko palvelijoilla puhtaat jauhot pussissaan? Veikö joku linnan asukeista arvokkaat korut?

Hauskinta ryhmälähtöisessä juonenkehittelyssä on, että kukaan työryhmän jäsenistä ei vielä tiedä miten näytelmä tulee päättymään. Tähän asti harjoituksissa ollaan saatu suunta ja runko näytelmälle, mutta kun juonikuviot sykeröityvät toisiinsa, saattaa tähänastinen käsikirjoitus muuttua vielä paljon!

Tervetuloa siis seuraamaan harjoitusten kulkua tänne blogiin ja Naantalin Teatterin Facebook -sivuille. Tykkää Naantalin Teatterista Facebookissa ja saat tietoosi viimeisimmät päivitykset näytelmistämme. Päivittelemme kuvia harjoituksista ja luvassa on myös tajunnanräjäyttäviä trailereita, hahmohaastatteluita ja videoita ennen kaikkien odottamaa maailman ensi-iltaa.

Teksti ja kuvat: Unna Äkäslompolo

 

Ihmemaa Oz: Näyttämöltä filmille

Nykymaailmassa mainonnalle on monia muotoja. Paperinen mainosjuliste on vain yksi niistä tavoista, jolla mahdolliselle yleisölle kerrotaan tulevasta näytelmästä. Koska ihmiset elävät jatkuvassa mainostulvassa ja tarjolla on monenlaista viihdykettä on myös näytelmien markkinointiin panostettava ja pohdittava sitä, millä keinoin näytelmä parhaiten saadaan yleisön tietoisuuteen.

Ihmemaa Oz:in kohdalla yhdeksi markkinointikeinoksi valikoitui mainosvideon, eli trailerin, tekeminen. Traileri kertoo omalla tavallaan näyelmästä enemmän kuin mainosjuliste ja esimerkiksi netissä levitessään se tavoittaa hyvin erilaisen joukon ihmisiä kuin paperinen juliste. Traileri on myös helppo viedä monenlaisiin tapahtumiin näytettäväksi ilman, että kaikkien näyttelijöiden täytyisi päästä paikalle.

Mainosvideon tekeminen vaatii kuitenkin oman panostuksensa. Näytteleminen videolle on erilaista, kuin näytteleminen näyttämöllä - kamera taltioi ilmeet ja eleet huomattavasti lähempää ja intensiteetti on tyystin erilainen. Kuvaukset ottavat oman aikansa ja vaativat kaikilta kärsivällisyyttä.

Ihmemaa Oz:in traileri on vain muutaman minuutin mittainen, mutta kuvauksiin käytettiin kokonainen päivä. Näyttelijät saapuivat pukeutumaan ja meikkaamaan jo aamulla ja työskentelyä jatkettiin tiiviisti aina iltapäivään saakka. Jokaisesta kohtauksesta kuvattiin muutamia versioita, erilaisia kuvakulmia ja valaistuksia testattiin. Yhden ollessa kameran edessä, tuli koko muun työryhmän olla hiiskumatta, kamera kun taltioi äänet armotta.

Kuvauspäivän jälkeenkään video ei ollut vielä valmis, vaan edessä oli seuraava työvaihe - editointi. Videon editointi oli hidasta, mutta palkitsevaa puuhaa. Kuva, repliikit ja taustamusiikki tulee kaikki saada sopimaan yhteen. Kokonaisuuden tulee olla kiinnostava, mutta se ei kuitenkaan saa kertoa liikaa juonesta. Ja kaikki tämä pitää mahtua muutamaan minuuttiin.

Nyt traileri on valmis ja levityksessä -  jännityksellä odotamme miten se tavoittaa ihmiset.

Valmiin trailerin voit katsoa tästä!

Teksti: Johanna Stauffer
Kuvat: Lotta Vartiainen

Ihmemaa Oz: Miltä näyttää ihmemaa?

Vihdoin sai kevään viimeinenkin näytelmä ensi-iltansa ja nyt pyörivät näytökset vauhdilla. Tervetuloa ihmemaahan - alta löydät esimakua kuvien muodossa.

Ihmemaa Oz: Pääsiäinen ihmemaassa

Naantalin teatterin kevään kolmanteen ensi-iltaan on runsas viikko aikaa. Pääsiäinen vietettiinkin melko hartaasti teatterissa lasten ja nuorten kanssa. Tehtiin läpimenoja ja tarkistuksia, suunniteltiin valoja, kokeiltiin lavastuksia. Ihmemaa Oz -näytelmää on tekemässä 20 lasta ja nuorta teatterin harrastajaa: suurin osa näyttelee, mutta mukana kuvioissa on myös lavastaja-puvustaja-tuottajatytöt ja valomiehet. Näyttämön takaosa on näkemisen arvoinen paikka tämän näytelmän kanssa! Uskomatonta, että siitä sekamelskasta tullaan lavalle oikeat vaatteet päällä. Melkein kaikilla 16 näyttelijällä on monta roolia ja vaihdot ovat nopeita, tila ahdas, ja siellä pitäisi vielä mahtua kulkemaankin.

Härdelli on hirmuinen aina harjoitusten alussa. Energisimmät aloittavat salinympärijuoksun omin nokkineen heti, kun ovat saaneet roolivaatteensa roudattua. Seuraavat liittyvät juoksuun heti, kun komennan. Sitten alkaakin laulu tai armeijakomennot tyyliin: " alas juosta kanssa mun, nousee kuntos myöskin sun!". Tämän jälkeen lämmitellään. Teatterin tekeminen on myös urheilua. Teatterileikkejä leikkivät kaikki ryhmät -lapset ja aikuiset. Siinä yhdistyvät hauskalla tavalla arjen unohtaminen, ryhmähengen luominen. keskittyminen ja ilonpito.  Lämmittelyn jälkeen härdelli on laskenut ja ollaan valmiit yrittämään parasta näyttämöllä. Hiljaisuus laskeutuu, kun valot sammuvat. Sitten alkaa Emmin upeasti säveltämä musiikki, verhot siirtyvät ja nuoret laulavat. Siinä tulee ohjaajalle tippa linssiin. Se on harrastajaohjaajan palkka. Olen hyväpalkkainen. No, kommelluksia ja unohduksia sattuu, mutta pääasia, että homma pysyy kasassa. Onhan tässä vielä aikaa...

Ozin nuorin näyttelijä täytti juuri 7 vuotta, vanhin taitaakin olla 25 -vuotias. Osa näyttelijöistä on jo teatterin vanhoja konkareita, kolme on mukana ensimmäistä kertaa. Tähän ryhmään  voi päästä, jos into on hirmuinen - ja käy Naantalin opiston vuoden mittaisen teatteri-ilmaisun kurssin (toki sielläkin sitten on täytynyt näyttää sitoutumisensa). Teatteri on harrastuksista paras -pienellä subjektiivisuudella ilmaistuna- mutta se on myös armotonta silloin, kun tavoitteena on tehdä mahdollisimman tasokasta lopputulosta. Harjoitusten tieltä saa väistyä kaverisynttärit ja välillä omatkin. Harjoituksista ei olla pois muun, kuin sairauden takia. Viimeinen kuukausi ennen esitysten alkua on täyttä työtä, päivät saattavat olla pitkiä ja kohtausten toistot puuduttavia. Niin kauan tehdään, että ollaan tyytyväisiä. Näin varmistetaan se, että jokainen tekee parhaansa. Enempää ei sentään vaadita.

Teksti: Teija Söderholm, ohjaaja

Ihmemaa Oz: Tanssiaskeleita ja tusinatavaraa

Ihmemaa Oz on musiikkinäytelmä ja musiikki tuo mukanaan lavalle laulun ja tanssin. Näytelmän harjoittelu on monivaiheista ja työlästä puuhaa. Harjoitukset hurahtavat ohi monenlaisia juttuja tehden ja pieniäkin asioita hioen. Vastaavasti kokonaisten tanssien opetteleminen vaatii aikaa ja keskittymistä. Jotta kaikki osa-alueet saisivat kaipaamansa huomion, järjestettiin Ihmemaa Oz:in työryhmälle tammikuussa viikonlopun mittainen teholeiri, jonka pääasiallisena tarkoituksena oli opetella tanssikoreografiat ja niihin liittyvät laulut alusta loppuun ja lopusta alkuun, niin että niitä pystytään jatkossa harjoittelemaan muun näytelmän harjoittelun lomassa ilman uuden opettelun mukanaan tuomia keskeytyksiä.

Koreografienkin piti testata suunnitelmiaan

Teholeiri järjestettiin kaupungin tiloissa, Haijaisten vanhassa koulurakennuksessa. Suuri rakennus täyttyi hetkessä ryhmäläisten energiasta. Viikonloppu oli suunniteltu huolella etukäteen, oli tehty ruokalistat ja siihen liittyvät hankinnat, oli aikataulutettu tanssi- ja lauluharjoitukset ja järjestetty väliajoille lavastukseen ja rekvisiittaan liittyvää askarreltavaa, jottei kenenkään aika kävisi pitkäksi. Kokonaisuudessaan aikataulu oli tiukka ja tehtävää oli paljon.

Välillä treenattiin lauluja Emmin johdolla                                        

Kaikkina kolmena päivänä sekä laulettiin, tanssittiin, että askarreltiin. Lopputuloksena olivat opitut tanssit ja lauletut laulut, 10 paria virkattuja pienoiskorvia, 9 tupsullista sirkuslakkia ja läjä suodatinpapereista koottuja ruusun alkuja. Kukaan järjestäjätiimistä ei olisi uskaltanut odottaa viikonlopusta niin antoisaa, mutta yllätys oli kaikin tavoin positiivinen. Villeimmätkin haaveet takaperin kiivettävistä ihmispyramideista ja kaanon liikesarjoista saatiin onnistumaan ja ne painuivat näyttelijöiden muistiin. Työmäärästä huolimatta tunnelma oli iloinen ja työskentelyn oheen saatiin upotettua leppoisaa ryhmäytymistäkin.

Leppoisaa yhdessäoloa 

Koko porukka laavulla

Kuvat ja teksti: Johanna Stauffer